TET – jakso Fluidhouse Oy:ssä

Kävin tutustumassa Fluidhousen toimintaa Jyväskylän Savelassa. Yritys valmistaa ”älykkäitä ja ympäristöystävällisiä fluidjärjestelmiä” eli kyseessä on kansainvälinen hydrauliikkateollisuuden toimittaja.

Päivä alkoi yritysesittelyllä kahvittelun lomassa jossa henkilöstöpäällikkö Teija Voudinmäki ja kehittämisjohtaja Marko Vainio kertoivat konsernin toimintatavoista ja käytännön toiminnasta. Tämän jälkeen päivä jatkui Euroopan myynnistä vastaavan Marko Jokisen kanssa jonka jälkeen mentiin lounaalle. Iltapäivällä tapasin vielä hankinnoista vastaavan Lauri Vepsäläisen ja sain asiantuntevan kokoonpanolinjan esittelyn Jarmo Kalliokorvelta. 

Päivän aikana tilaa annettiin myös keskustelulle. Yksi mielenkiintoni kohde oli selvittää työelämän vaatimuksia lukiokoulutukselta. Millaisilla toimenpiteillä Voionmaan lukiosta valmistuva opiskelija saa parhaimmat edellytykset toimia nykyaikaisessa kansainvälisessä teollisuusyrityksessä.

Marko Vainio ja Teija Voudinmäki

1.    Kielitaito – kansainvälisessä toiminnassa etenkin puhuttu kielitaito korostuu. On osattava tehdä itsensä ymmärretyksi neuvottelutilanteessa. Englanti on selvä ykköskieli kansainvälisessä toiminnassa ja suuri osa suomen isommista yrityksistä käyttääkin englannin kieltä virallisena toimintakielenään. Muistakaan kielistä ei ole haittaa. Ainakin ruotsista ja saksasta on suomalaiselle työntekijälle hyötyä. Lisääntyvä Venäjän ja Kiinan toiminta taas tuo paineita näiden kielten osaamiselle.

2.    Kulttuurien tuntemus – Kun matkustetaan toiselle puolelle maailmaa ja kohdataan uusi kulttuuri voi kulttuurishokki olla melkoinen. Jotta kyseistä yhteiskuntaa ja sen ihmisten ajattelumallia voisi paremmin ymmärtää ja tulla siellä myös paremmin ymmärretyksi, täytyy kulttuuria opiskella. Tämä tapahtuu lukiossa esimerkiksi maailmanuskonnot kurssilla, jossa eri maiden uskontoihin tutustutaan. Jo opiskelujen yhteydessä kannattaa pohtia pelkkien tietojen lisäksi kyseisen uskonnon edustajan kohtaamista. Usein vieraat kulttuurit ovat uskontojen varaan rakentuvia, joten niiden tunteminen auttaa myös selviämistä eri kulttuuriympäristöissä.

3.    Moraalinen selviytymistaito – kulttuurien väliset erot moraalisissa käytännöissä voivat tulla yllätyksenä. Fluidhouse yhtiön edustajatkin kertoivat useita esimerkkejä joissa he olivat joutuneet oikeasti moraalisen ongelman eteen. Jos toisessa kulttuurissa moraaliset koodistot ovat hyvin erilaisia voi myös suomalaiselle työntekijälle tulla eteen valintatilanteita joissa täytyy valita oman kulttuurin tai vieraan kulttuurin moraalin välillä. Lukiossa filosofian etiikka antaa sekä teoreettisia, että käytännöllisiä välineitä tällaisissa tapauksissa.

4.    Eettiset ohjeistukset – Kun toimitaan kansainvälisessä ympäristössä tulee yrityksen ylläpitää myös eettisiä ohjeita eli toiminta- ja suhtautumistapoja erilaisiin tilanteisiin. Tehtäessä kauppaa kansainvälisen yrityksen kanssa voi tulla vaatimus vastata eettisiin kysymyksiin kuten ”Miten varmistat ettei tuotteidenne valmistusprosessissa työskentele lapsityövoimaa?” tai ”Millaisin toimin toimitte korruptiota vastaa?”. Kehityspäällikkö Marko Vainio oli aluksi ihmetellyt, että miksi hänen täytyy tällaisia itsestäänselvyyksiä käydä asiakkaiden kanssa läpi, mutta myöhemmin Kiinassa toimiessaan joitakin kyselyssä olevia asioita oikeasti tuli vastaan. Kansainväliset toimintatavat vaativat siis myös entistä enemmän konkreettista eettistä läpinäkyvyyttä toimintaan.

5.    Kokonaisnäkemys – Yksi esille nousseista asioista oli myös kokonaisvaltaisuus ja syy-seuraus suhteiden näkeminen. Usein pelkkä yhden asian kuntoon hoitaminen ei riitä vaan parhaaseen lopputulokseen päätyminen vaatii aktiivista kokonaisuuden hahmottamista. Tällaista taitoa voidaan oppia lukiossa erilaisiin projektioppisen kokonaisuuksiin osallistumalla. Voionmaan lukiossa tällaisia mahdollisuuksia tarjoavat mm. yrittäjyysopinnot ja URLU –gaala.

6.    Taitoja tiedon yhteyteen – pelkkä tietomäärän laaja hallinta ei enää yksin riitä työmarkkinoilla. Nykyisin entistä useammassa työssä taidot ja motivaatio oppia aina uutta on valttia. Opiskelijoiden on siis syytä kiinnittää huomiota pelkän koemenestyksen lisäksi tiedonhankkimistaitoihin. Tällaisia taitoja ovat esimerkiksi kommunikointitaito, tiedon hakemisen taito, tietotekniikan hallinta ja kyky selvitä erilaisissa työyhteisöissä. Yritykset eivät välttämättä palkkaakaan tulevaisuudessa pelkästään papereiden mukaan parasta, vaan myös työhön soveltuvuus muuten testataan tarkkaan.

Kokonaisuutena TET –päivä meni nopeasti ja sieltä tarttui matkaan paljon mielenkiintoista jalostettavaa omaan työhön ja työyhteisöön. Kiitokset Fluidhouse Oy:n miellyttävälle henkilökunnalle.

Jarkko Sairanen