Kieltenope tekniikan ihmeellisessä maailmassa

Ensimmäinen päivä joulukuuta oli minulle, Voionmaan lukion ruotsin ja ranskan kielten opettajalle hyppäys tuntemattomaan maailmaan. Lähdin yhdessä kollegoideni Jaana Kivistön ja Johanna Tiluksen kanssa ope-TET:iin Savelaan, yritykseen nimeltä FluidHouse Oy. FluidHouse valmistaa fluidi-automaatio- ja ohjaustekniikkaratkaisuja teollisuusyrityksille ja laitevalmistajille. Yritys on kansainvälisesti suuntautunut, ja sillä on asiakkaita niin Euroopassa kuin Aasiassakin.

Päivä lähti mukavasti liikkeelle kahvittelun merkeissä ja siinä lomassa kehitysjohtaja Marko Vainio ja HR-vastaava Teija Voudinmäki esittelivät pääpiirteissään FluidHousea ja yrityksen toimintakenttää sekä toimintaperiaatteita. Keskustelimme myös paljon siitä, millaisella koulutustaustalla ja työkokemuksella Teija ja Marko ovat nykyisiin työtehtäviinsä päätyneet ja mitä lukioaikana opittuja tietoja ja taitoja he ovat työssään tarvinneet. Aamupäivän aikana tapasimme myös projektiliiketoiminnan vetäjän Jari Härkösen, joka kertoi meille asiakastyön monista haasteista ja mahdollisuuksista. Tässä kohtaa nousivat esille mm. kulttuurienväliseen viestintään liittyvät taidot. Laatuinsinööri Kaisa Tuominen kertoi monipuolisesta ja tärkeästä laatuajattelusta FluidHousessa sekä tutustutti meidät yrityksen valmistustiloihin. Hän kertoi myös uravalinnastaan ja kokemuksistaan siitä, millaista on työskennellä nuorena naisena miesvaltaisella alalla. Tapasimme aamupäivän aikana myös useita muita yrityksen työntekijöitä, ja oli mielenkiintoista kuulla heidän kommenttejaan nykypäivän työelämän vaatimuksista.

Poikkeuksetta kaikki FluidHousen työntekijät työtehtävästä riippumatta korostivat monipuolisen kielitaidon merkitystä nykypäivän työelämässä. Tämän viestin toivoisi kantautuvan yhä useammin opiskelijoiden korviin muidenkin kuin meidän kieltenopettajien taholta. Vaikka englanti on yritysmaailmassa valtakieli, korosti FluidHousen väki muidenkin kielten, mm. saksan, ruotsin ja venäjän merkitystä, kun tehdään työtä asiakaspinnassa. Vanha totuushan on, että ostaa voit englanniksi, mutta jos haluat myydä jotain, kannattaa osata edes vähän asiakkaan äidinkieltä. Ulkomaan työmatkoilla toimenkuvaan kuuluu usein myös illalliset asiakkaan kanssa, jolloin hyvä keskustelutaito ja monipuolinen kielitaito ovat paikallaan eikä tietoisuus maan tavoista ja kulttuurieroista ole myöskään pahitteeksi! Ja jos työpaikkaa hakiessa haluaa erottua joukosta myönteisesti, on eduksi, jos työhakemuksessa kielitaidon kohdalla lukee muutakin kuin pelkkä englanti! Ope-TET:ssä tuli myös esille, kuinka lukio tarjoaa vahvan yleissivistävän pohjan, josta on hyötyä tämän päivän yhä kansainvälistyvässä työelämässä. Kolmas aamupäivän aikana esille noussut lukiossa hankittu taito oli hyvä äidinkielen hallinta ja kyky hahmottaa laajojakin asia- ja tekstikokonaisuuksia sekä pystyä tiivistämään näitä hyvälle suomen kielelle. Ylipäätään tiedon jäsentelykyvystä on hyötyä tehtävässä kuin tehtävässä.

Lämpimät kiitokset koko FluidHousen väelle mielenkiintoisesta ope-TET –aamupäivästä! Oli antoisaa vaihtaa mielipiteitä työelämän vaatimuksista ja haasteista yritysmaailmassa sekä tutustua yritykseenne!

Mervi Kapanen

TET – jakso Fluidhouse Oy:ssä

Kävin tutustumassa Fluidhousen toimintaa Jyväskylän Savelassa. Yritys valmistaa ”älykkäitä ja ympäristöystävällisiä fluidjärjestelmiä” eli kyseessä on kansainvälinen hydrauliikkateollisuuden toimittaja.

Päivä alkoi yritysesittelyllä kahvittelun lomassa jossa henkilöstöpäällikkö Teija Voudinmäki ja kehittämisjohtaja Marko Vainio kertoivat konsernin toimintatavoista ja käytännön toiminnasta. Tämän jälkeen päivä jatkui Euroopan myynnistä vastaavan Marko Jokisen kanssa jonka jälkeen mentiin lounaalle. Iltapäivällä tapasin vielä hankinnoista vastaavan Lauri Vepsäläisen ja sain asiantuntevan kokoonpanolinjan esittelyn Jarmo Kalliokorvelta. 

Päivän aikana tilaa annettiin myös keskustelulle. Yksi mielenkiintoni kohde oli selvittää työelämän vaatimuksia lukiokoulutukselta. Millaisilla toimenpiteillä Voionmaan lukiosta valmistuva opiskelija saa parhaimmat edellytykset toimia nykyaikaisessa kansainvälisessä teollisuusyrityksessä.

Marko Vainio ja Teija Voudinmäki

1.    Kielitaito – kansainvälisessä toiminnassa etenkin puhuttu kielitaito korostuu. On osattava tehdä itsensä ymmärretyksi neuvottelutilanteessa. Englanti on selvä ykköskieli kansainvälisessä toiminnassa ja suuri osa suomen isommista yrityksistä käyttääkin englannin kieltä virallisena toimintakielenään. Muistakaan kielistä ei ole haittaa. Ainakin ruotsista ja saksasta on suomalaiselle työntekijälle hyötyä. Lisääntyvä Venäjän ja Kiinan toiminta taas tuo paineita näiden kielten osaamiselle.

2.    Kulttuurien tuntemus – Kun matkustetaan toiselle puolelle maailmaa ja kohdataan uusi kulttuuri voi kulttuurishokki olla melkoinen. Jotta kyseistä yhteiskuntaa ja sen ihmisten ajattelumallia voisi paremmin ymmärtää ja tulla siellä myös paremmin ymmärretyksi, täytyy kulttuuria opiskella. Tämä tapahtuu lukiossa esimerkiksi maailmanuskonnot kurssilla, jossa eri maiden uskontoihin tutustutaan. Jo opiskelujen yhteydessä kannattaa pohtia pelkkien tietojen lisäksi kyseisen uskonnon edustajan kohtaamista. Usein vieraat kulttuurit ovat uskontojen varaan rakentuvia, joten niiden tunteminen auttaa myös selviämistä eri kulttuuriympäristöissä.

3.    Moraalinen selviytymistaito – kulttuurien väliset erot moraalisissa käytännöissä voivat tulla yllätyksenä. Fluidhouse yhtiön edustajatkin kertoivat useita esimerkkejä joissa he olivat joutuneet oikeasti moraalisen ongelman eteen. Jos toisessa kulttuurissa moraaliset koodistot ovat hyvin erilaisia voi myös suomalaiselle työntekijälle tulla eteen valintatilanteita joissa täytyy valita oman kulttuurin tai vieraan kulttuurin moraalin välillä. Lukiossa filosofian etiikka antaa sekä teoreettisia, että käytännöllisiä välineitä tällaisissa tapauksissa.

4.    Eettiset ohjeistukset – Kun toimitaan kansainvälisessä ympäristössä tulee yrityksen ylläpitää myös eettisiä ohjeita eli toiminta- ja suhtautumistapoja erilaisiin tilanteisiin. Tehtäessä kauppaa kansainvälisen yrityksen kanssa voi tulla vaatimus vastata eettisiin kysymyksiin kuten ”Miten varmistat ettei tuotteidenne valmistusprosessissa työskentele lapsityövoimaa?” tai ”Millaisin toimin toimitte korruptiota vastaa?”. Kehityspäällikkö Marko Vainio oli aluksi ihmetellyt, että miksi hänen täytyy tällaisia itsestäänselvyyksiä käydä asiakkaiden kanssa läpi, mutta myöhemmin Kiinassa toimiessaan joitakin kyselyssä olevia asioita oikeasti tuli vastaan. Kansainväliset toimintatavat vaativat siis myös entistä enemmän konkreettista eettistä läpinäkyvyyttä toimintaan.

5.    Kokonaisnäkemys – Yksi esille nousseista asioista oli myös kokonaisvaltaisuus ja syy-seuraus suhteiden näkeminen. Usein pelkkä yhden asian kuntoon hoitaminen ei riitä vaan parhaaseen lopputulokseen päätyminen vaatii aktiivista kokonaisuuden hahmottamista. Tällaista taitoa voidaan oppia lukiossa erilaisiin projektioppisen kokonaisuuksiin osallistumalla. Voionmaan lukiossa tällaisia mahdollisuuksia tarjoavat mm. yrittäjyysopinnot ja URLU –gaala.

6.    Taitoja tiedon yhteyteen – pelkkä tietomäärän laaja hallinta ei enää yksin riitä työmarkkinoilla. Nykyisin entistä useammassa työssä taidot ja motivaatio oppia aina uutta on valttia. Opiskelijoiden on siis syytä kiinnittää huomiota pelkän koemenestyksen lisäksi tiedonhankkimistaitoihin. Tällaisia taitoja ovat esimerkiksi kommunikointitaito, tiedon hakemisen taito, tietotekniikan hallinta ja kyky selvitä erilaisissa työyhteisöissä. Yritykset eivät välttämättä palkkaakaan tulevaisuudessa pelkästään papereiden mukaan parasta, vaan myös työhön soveltuvuus muuten testataan tarkkaan.

Kokonaisuutena TET –päivä meni nopeasti ja sieltä tarttui matkaan paljon mielenkiintoista jalostettavaa omaan työhön ja työyhteisöön. Kiitokset Fluidhouse Oy:n miellyttävälle henkilökunnalle.

Jarkko Sairanen

Kimmon TET

KIMMON OPE-TET METSÄNHOITOYHDISTYKSESSÄ

Keskiviikko 12.10. ja edessä oli erilainen työpäivä, sillä Voionmaan lukion sijaan suuntasin aamupuuron  ja -kahvin jälkeen Päijänteen metsänhoitoyhdistyksen Laukaan toimistoon. Tiedossa oli maastopäivä, joten pakkasin reppuun vaihtovaatteita, eväät ja viemiseksi kahvipaketin ja kunnon korvapuustit. Kaapista löytyi sadeasu ja matkaan myös kumisaappaat.  Hieman ennen kello kahdeksaa olin reippaillut metsänhoitoyhdistyksen toimistolle, jossa pieni juttutuokio henkilöstön kanssa, kuppi kahvia ja sitten lähdettiin tutustumaan metsäneuvoja Kauko Salosen työpäivään.

Metsäneuvojalle tulevat tutuiksi metsänomistajien lisäksi heidän metsänsä ja paikkakunnan kaikki vähänkään ajokelpoiset tieurat. Aloitimme päivän maastokäynnit tarkistamalla erään hakkuukuvion pinta-alan. Kuvion laidalla laitettiin GPS-vastaanotin päälle, valittiin laitteesta pinta-ala toiminto ja sitten vaan kiertämään hakkuukuvio ympäri. Kierroksen umpeuduttua laite ilmoitti hakkuualueen pinta-alan. Helppoa ja näppärää kunhan vaan satelliitit kiertävät radallaan ja laitteessa on virtaa.

Tästä jatkoimme hakkuualueelle, josta korjattiin oksia ja latvuksia energiakäyttöön. Ehkäpä nämä oksakasat palavat Keljonlahden voimalassa ja tuottavat lämpöä myös Voionmaalle. Metsäneuvoja katsoo tämänkin homman perään, ettei esimerkiksi aivan kaikki oksat ja rangat lähde matkaan vaan ainakin 15% hakkuutähteestä jää ravinteiksi uusille taimille.

Seuraavaksi oli vuorossa hakkuutyömaan seuranta, jossa harvesteri eli moto kaatoi ja pätki puita ja ajokone keräsi puuta laaniin vietäväksi. Ammattilainen pärjää koneineen hyvinkin haastavassa maastossa, jos vain näkyvyys on riittävän hyvä. Motokuskin toivelistalla oli metsurin saaminen kappaleelle raivaamaan aluspuustoa pois, jotta työ sujuu jouhevasti. Salonen hoiti asian puhelinsoitolla kuntoon.

Sitten jätimme koneet omiin hommiinsa ja lähdimme merkitsemään harvennettavan alueen rajoja. Voisi kuvitella että näin GPS-aikakaudella rajapyykit löytyvät hetkessä mutta vanhat sammalaitoneet rajakivet ja tiheät metsiköt asettavat omat haasteensa. Eikä GPS laitteen tarkkuus ole senttimetri vaan parhaimmillaankin muutaman metrin luokkaa. Eli vaikka kävelee metsässä selvästi rajalinjaa pitkin, näyttää GPS kävelijän olevan rajalta muutaman metrin sivussa tai kävelevän hoiperrellen. Rajalinjojen ja hakkuukuvioiden merkitseminen on sekä metsänomistajan että rajanaapurin ja myös koneurakoitsijoiden kannalta tärkeää, sillä puut tulisi mieluiten hakata sen metsänomistajan mailta, joka hakkuusopimuksen on tehnyt.

Päivän päätteeksi kävimme vielä kahdessa hakkuukohteessa, joissa molemmissa motot huolehtivat puut nurin ja sopiviin pätkiin. Kurkistus moton hyttiin paljasti siellä olevan tietotekniikkaa, hallintalaitteita ja näyttöjä enemmän kuin Voionmaan lukion älytaululuokassa. Näillä koneilla puu kaatuu sinne minne halutaan ja tukit ovat juuri oikean mittaisia. Päivän aikana tapasimme vain yhden perinteisen metsurin, joka raivaussahalla laittoi taimikkoa kuntoon.

Kokonaisuutena päivästä jäi mukava maku (voi johtua osittain myös soilta löytyneistä karpaloista), työ raittiissa ulkoilmassa paljastui yllättävänkin sosiaaliseksi ja työpaikkaliikuntaa kertyi kilometreittäin.

Kiitokset Päijänteen metsänhoitoyhdistyksen Laukaan toimiston väelle ja erityisesti Salosen Kaukolle, joka tutustutti metsäneuvojan työpäivään ja ulkoilutti OPE-TETiläistä  Laukaan metsämailla.

 Kimmo Puttonen

Välineitä oppimiseen. Verkostoituminen ja viestintä.

Facebook
http://www.facebook.com/

Kuva: AJC1

Yhteisöpalvelu, jossa muodostetaan verkostoja ihmisten välille ja jonka pääasiallinen tarkoitus on kertoa kuulumisista ja jakaa kiinnostuksen kohteita ystävien kanssa.

+ Paljon käyttäjiä
+ Mahdollisuus jakaa kuvia, linkkejä, videoita.
+ Jaetun materiaalin kommentointimahdollisuus.
+ Mahdollisuus säätää yksityisyysasetuksia halutunlaisiksi.
+ Käyttäjät toimivat omalla nimellään.
+ Mahdollisuus yhteisölliseen ja/tai yksilölliseen keskusteluun.
+ Mahdollisuus perustaa omia yhteisö-/yritys-/tapahtumasivuja.
- Viihdekäyttöön orientoitunut.
- Asiantuntijuuskäyttömahdollisuudet rajalliset.
- Materiaalin jakamisen tekijänoikeudelliset kysymykset usein unohtuvat.

Mihin käyttäisin: Verkostoituminen, tiedottaminen, ystävien kanssa kommunikointi.
Esimerkkejä: Voionmaan lukio,

Tutustu myös näihin: Tweetdeck - viestien hallinta, some palveluiden yhteiskäyttö. Facebookin mobiiliversio.
Samankaltaisia palveluja: MySpace (musiikkipainotteinen), Diaspora.
Ohjeita: Facebookin oma ohjesivusto, Yksityisyysasetuksien hallinta.


Twitter
http://twitter.com/

Kuva: Geek & Poke

Mikroblogi, jossa kommunointi perustuu 140 merkin "twiitteihin". Käyttäjällä on mahdollisuus seurata ketä tahansa Twitterin käyttäjää. Ystäväpyyntöjä ei ole, vaan viestintä perustuu seurattaviin henkilöihin tai avainsanoihin (Hashtageihin). Viestit ovat usein linkkejä muille internetsivuille jotka käyttäjä kokee mielenkiintoisiksi. Voimakkaasti nouseva palvelu maailmalla, Suomessa aletaan kunnolla vasta herätä Twitterin käyttöön.

+ Paljon kansainvälisiä käyttäjiä.
+ Enemmän asiantuntijapainotteinen.
+ Lyhyet viestit pakottavat tiiviiseen viestintään.
+ Toimii hyvin linkkien jakamisessa.
+ Sopii erityisen hyvin matkapuhelinkäyttöön.
+ Oheispalveluja ja -ohjelmia kehitetään jatkuvasti.
+ Ajankohtaisten uutisten nopea päivittyminen paikallisten twiittaajien toimesta.
+ Yhteisölliset tapahtumahashtagit ja niiden avulla tapahtuman kommentointi ja seuraaminen.
- Lyhyet viestit rajoittavat viestintää
- Suomen osallistujat vielä harvassa.
- Vanhoja twiittejä ei säilytetä.

Mihin käyttäisin: Tiedon jakaminen linkkien avulla. Tiedon hakeminen hashtagien avulla. Kiinnostavien asioiden seuraaminen alan asiantuntijoita seuraamalla. Uutisten seuraaminen uutispalveluja seuraamalla.
Esimerkkejä: Voionmaan lukio, Yle Tiede, Homer Simpson.
Tutustu myös näihin: Tweetdeck - viestien hallinta, some palveluiden yhteiskäyttö. Twitpic - kuvien jako Twitterissä. bit.ly - Linkkien lyhentäjä.
Samankaltaisia palveluja: 
Ohjeita: Perusohjeet Tarkkaamon blogissa.